Henkilökuvassa Joni Aalto

Kotikatsomon penkissä:  Henkilökuvassa Joni Aalto

Ikaalisten Tarmon miehet, kultamustat, järjestivät viime kesänä huikean pesiskesän ja veivät joukkueen voitokkaasti Ykköspesikseen. Tulevana pesiskesänä päästään siis toden teolla kannustamaan ja jännittämään, vaikka en tiedä voiko se enää jännittävämpää olla kuin viime kesänä. Mutta hienoa se oli ja uskotaan, että samaan jännitykseen päästään katsomossa tänäkin kesänä. Voitokkaan kesän päätteeksi saatiin iloita myös uudesta katsomosta ja päästiin sen penkeille kannustamaan. Se on niin hieno. Tuskin maltan odottaa taas kesää ja istahtamista parhaimpiin maisemiin mitä pesiskatsomossa voi olla ja upea kotijoukkue tarjoamassa mitä parhainta pesisjännitystä pelin alusta loppuun asti. Pesiskesä kun jo häämöttää edessä niin odotellessa aloitin kirjoittamaan juttusarjaa Ikaalisten Tarmon pesäpallosta kannustajan näkökulmasta ja tässä ensimmäinen. Kauden edetessä juttujen sisältönä on varmasti miesten lisäksi muutakin ajankohtaista pesäpalloasiaa, joka kotikatsomon penkissä istujaa kiinnostaa. Toivottavasti kirjoittajan lisäksi lukijaakin.

Joukkue harjoittelee ja valmistautuu parhaillaan kesään täydellä teholla, joten kannattaa siis meidän kannustajienkin jo alkaa availla ääniämme, vahvistaa kämmeniämme ja valmistella kannustushuudot valmiiksi. Viime kaudella hurmanneessa joukkueessa on tälläkin kaudella mukana tuttuja, tutumpia ja tutustumisen arvoisia pelaajia ja muita taustavoimia. Joni Aallon olen nähnyt kotipesällä nostaneen käsiään innostaakseen yleisöä kannustamaan kovempaa ja kovempaa. Sitä toivonee koko joukkue jatkossakin ja sen vuoksi on hyvä aika alkaa kotikatsomon kannustajienkin virittäytymään tulevaan kesään.

Aallon Jonin pelaamista seurasin jo Manse PP:ssä. Taitava pelaaja jäi mieleen Kaupin kentältä, mutta hän on myös poikani ystävä ja lapsenlapseni ensimmäisissä pesäpalloleikeissä Jonilla oli merkittävä rooli. Kymmeniä jollei satoja kertoja tuo juuri puhumaan oppinut pikkupoika matki idoliaan ja syöksyi Joni Aaltona kuviteltuun kotipesään. Juoksuja tuli leikissä kuten on tullut idolilleenkin. Ilo on ollut taitavaa, hyväntuulista ja päättäväistä pelaajaa seurata sittemmin täällä Tarmon joukkueessa. Ilo on ollut tavata myös Jonin vanhemmat. Joukkueen eteen kaikkensa tekevän pelaajan takaa löytyy myös täysillä kannustavat vanhemmat. Eivätkä he kannusta vain Jonia vaan koko joukkuetta suurella sydämellä. Monista pelaajista on tullut heillekin tuttuja ja viime keväänä joukkueen pelinjohtaja iloitsi uudesta merkkiviuhkasta, jonka Jonin isä itse oli hänelle varta vasten valmistanut.

Joni Aallon polku pesäpallon parissa alkoi Kouvolan Pallonlyöjien pesiskoulussa vuonna 1997. Pesäpalloa pääsarjatasollakin pelannut luokanopettaja huomasi liikunnallisen Jonin taidot ja sai ekaluokkalaisen houkuteltua pesäpalloharrastukseen mukaan. Oli Joni toki jo pikkupoikana käynyt katsomassa myös Kouvolan Pallonlyöjissä pelanneen isänsä pelejä, mutta oman uran alku on pesiskoulussa. Pesäpallon rinnalla Joni harrasti jääkiekkoa Valkealan Kiekossa. Ikävuosien karttuessa ja harjoitusmäärien lisääntyessä oli kuitenkin tehtävä valinta ja jo tuolloin taitonsa näyttänyt pesäpalloilija jäi lajin pariin. Jonin vanhemmat ovat olleet aktiivisesti mukana ja kaikille junnuharrastajien vanhemmille tutut kolme koota; kustanna, kuljeta ja kannusta ovat tulleet heillekin tutuiksi. Sunnuntaiaamun kello kahdeksan harjoituksiin Kouvolan Sami Hyypiä - areenalle äiti ja poika lähtivät yhdessä - pojalla mukana pesisvälineet, äidillä käsityöt. Monet monet kerrat on äiti huolehtinut varusteista ja ollut mukana leireillä. Nyt äidin ei enää tarvitse juomapulloa täyttää tai välineistä huolehtia, mutta peleissä vanhemmat istuvat katsomossa kannustamassa kuten ovat tehneet sieltä ekaluokkalaisen ensimmäisistä peleistä alkaen. Tulevankin kesän peliaikataulu reissusuunnitelmineen on heillä jo valmiina.

Ikaalisten Tarmossa Joni pelasi yhden pelin jo 2018 ja nyt on alkamassa kolmas kokonainen kausi täällä. Tämä Kouvolan Pallonlyöjien kasvatti on pelannut myös Imatran Pallo-Veikoissa, Helsingin Puna-Mustissa, Haminan Palloilijoissa ja Manse PP:ssa. Ykköspesiksestä Jonilla on kokemusta jo runsaasti, noin 200 pelin verran ja onhan hän ollut mukana myös Superpesiskarsinnoissa ja pelannut yhden Superpesiksen runkosarjan ottelunkin. Taitoa ja kokemusta siis riittää niin sisä- kuin ulkopelaajana. Suotta ei oma opettaja Jonia pesäpallon pariin  houkutellut eikä vanhemmat esimerkkiä, tukea ja kannustusta antaneet. Nyt Joni on itse suosittu esikuva ja hyvä esimerkki monelle pienelle pesiskoululaiselle ja lajin harrastajalle.

Pian kolmekymmentä täyttävä Joni Aalto on ammatiltaan puuseppä ja liikuntaneuvoja. Viimeiset neljä vuotta hän on tehnyt puusepän töitä Tampereella Kehysliike Malkilla. Jonin aika kuluu pääasiassa pesäpallon ja työn merkeissä, mutta jos aikaa jää niin hän tykkää liikkua muiden pallopelien merkeissä tai jos hän oikein haluaa rentoutua niin aikaa kuluu suoratoistopalveluiden ja videopelien seurassa. Joni on myös hyvän ruuan ystävä ja kertoo ruuan lisäksi pitävänsä myös ruuanlaitosta. Jonin ruokapöytään istuessa saa nauttia aidosta kotiruuasta, joka voi olla erilaisia pastoja tai perunamuusia ja lihapullia.

Harjoituksista, peleistä, leireistä ja muiden pelaajien kanssa vietetyltä ajalta on vuosien mittaan kertynyt monia hienoja muistoja ja kokemuksia. Ensimmäinen merkittävä muisto oman uran varrelta on, kun Joni 15-vuotiaana pääsi kasvattajaseuran edustusjoukkueen harjoitusrinkiin. Se oli nuorelle pojalle hämmentävä, mutta hieno hetki. Tuossa kyseisessä joukkueessa pelasi sen aikaisen Superpesiksen huippupelaajia ja valmennus oli myös sarjan huipputasoa. Junnuajan kesiin kuului monen pesäpalloharrastajan tapaan leirejä. Joni oli usein kahdellakin leirillä, kun pelasi sekä oman ikäluokan että vanhempien sarjassa. Leirit huipentuivat Itä-Länsi-otteluihin ja niihin Joni oli usein valittu mukaan. Sarjapelien lisäksi oli myös turnauksia eri paikkakunnilla ja niistä mukavia muistoja on esimerkiksi D-juniori-ikäisenä Kankaanpäästä, missä Joni pokkasi turnauksen lopuksi  tsempparipelaajapalkinnon. Sen palkinnon tämä hymyilevä partasuu ansaitsisi joukkueessa vieläkin - niin joukkueen kuin yleisön tsemppaajana.

Viimeisin ja tähän mennessä merkittävin muisto uralta on koko viime kesä Tarmon paidassa. Joni kertoo kesän olleen varmasti pitkään aikaan erikoisin lähtökohdiltaan, mutta ennenkaikkea se sykähdyttää, miten Tarmon miesten joukkue kasvoi ja hitsautui yhteen talvesta siihen hetkeen, kun syyskuussa kaiken kruunasi Tarmon nousu ykköspesikseen. Joni hehkuttaa joukkueen olevan täynnä hienoja persoonia eikä sen kanssa tylsiä hetkiä pääse tulemaan. Joni uskoo, että parhaimmat muisteltavat tarinat Tarmon joukkueella on vasta edessä päin ja usko tulevaan kannustaa eteenpäin.

Harjoittelu- ja valmistautuminen tulevaan kesään on kovaa vauhtia menossa ja korona rajoituksineen näkyy myös siinä, vaikka kilpaurheilijat harjoituksia ovatkin saaneet jatkaa. Tulevan kesän odotuksista puhuttaessa ensimmäisenä onkin Jonilla mielessä, että pesistä päästäisiin pelaamaan mahdollisimman normaalisti ja myös yleisö pääsisi kannustamaan. Sitä kovasti toivotaan ja uskoisinpa julkaistun peliaikataulun olevan jo kannustajienkin kalentereissa. Odotan myös, että pystymme joukkueena haastamaan kenet tahansa ykkössarjan joukkueista sekä pelaamaan ehjän ja voittavan kesän, Joni sanoo. Kannustajien ja katsomoon saapuvien hän toivoo heittäytyvän pelin vietäväksi ja kannustavan kovaa. Ääntä saa käyttää, se on valtava voimavara meille pelaajille. Me lupaamme vastapalveluksi tehdä parhaamme, jotta peli on viihdyttävää. Nautitaan tästä hienosta lajista yhdessä!, sanoo Joni kannustaen meitä kaikkia heittäytymään yhteiseen tunnelmaan joukkueen kanssa niin miesten, naisten kuin junioreidenkin peleissä. Ja niinhän me tehdään!

Satu Kantojärvi